Muotikuvausten tuottaminen

Suomessa muotikuvausten tuottaminen on vielä monessa lehdessä lapsen kengissä verrattuna ulkomaihin.
Ei ymmärretä ettei lokaatioita aina löydä automaattisesti, että lokaatioden etsiminen maksaa, vie aikaa ja että loppujenlopuksi esim. jokin kulttuurikohde tai huvila hyötyy melko vähän kuvauspaikan antamisesta pelkän maininnan perusteella. Senpä vuoksi moni on alkanut ottaa lokaatiosta maksua.
Lokaatioiden hinnat vaihtelevat 200-1000€/päivä. Vain harvoin saadaan ilmainen paikka.
Toimeksiantajien tulisi tällöin maksaa sille joka lokaatiota etsii tai ainakin suostua maksamaan kuvauspaikasta. Jos ei suostuta reiluinta olisi että toimeksiantaja etsii itse paikan ja neuvottelee sen ilmaiseksi jos siinä uskoo onnistuvansa. Monissa lehdissä ainakin uskotaan että lehden maininta on suuri arvo, mutta lokaatioiden omistajat, vuokraajat ym eivät ole samaa mieltä. He kokevat ettei lehdessä näkyvä kuvauspaikka  useinkaan tuo heille lisää asiakkaita.
Siinä kuvaaja ja stailisti saavatkin todella nähdä vaivaa jotta löytyy tyydyttäviä vaihtoehtoja.
Jos päädytään studioon ja halutaan tehdä siitä lokaationomainen vie se helposti lähes yhtä paljon rahaa kuin
lokaation vuokra, ellei enemmän. Tätä ei kuitenkaan osata ajatella kun usein ajatellaan vain kustannuksia.
Huonekalut eivät lennä itsestään kaupasta studioon, kuljetus maksaa sitä enemmän mitä isompia ja tai painavampia tuotteita kuljetetaan. Kuljetuskustannukset eivät täten voi mennä stylistin tai kuvaajan laskuun, ei myöskään voida olettaa että usein yksin työskentelevä stylisti, monesti nainen, roudaisi yksinään huonekaluja pieneen autoon ja tekisi 10 rundia.
Lähettipalvelun kuljetuskustannukset ovat helposti alveineen 400-800€ Alalla yleisesti käytetty lähetti on Bring xpress. Kannattaa kilpailuttaa mikäli palvelu on omissa nimissään. Bring on kuitenkin luotettavin, 1 toinen lähettipalvelu ei koskaan saapunut paikalle ja toinen pilasi tuotteet polttamalla tupakkaa autossa.

Mistä siis saataisiin ihmisiä, jotka ymmärtävät nämä kustannusasiat ja osaisivat pyytää kohtuullisia asioita tai sitten olla valmiita maksamaan työstä? Onneksi usein tehdään hyviä kuvia hyvin pienellä määrälläkin tavaraa, mutta tällaistakin voi tulla eteen. Korruptio ja tietämättömyys sekä ehkä jonkinasteinen alan työmäärän väheksyminen vaivaa muutamissa paikoissa..
En kyllä ihan ymmärrä mistä se johtuu, kun ihmiset kuitenkin omissa talouksissaan ymmärtävät ja hyväksyvät että jos putkimies matkustaa paikasta A paikkaan B niin siihen tulee km-korvaukset, jos jokin palvelu tilataan keskellä yötä, se maksaa enemmän tai jos mallitoimistosta tilataan malli ja hänen kuviaan halutaan julkaista myöhemmin uudestaan, se maksaa myös. Miksi siis monesti stylisti, meikkaaja tai graafikko saavat selitellä taksojaan ja ehtojaan?
Ehkä ala on haluttu trendiala, mutta ei täällä voi puoli-ilmaiseksi/ilmaiseksi töitään kukaan tehdä.
Kuinkahan taloustilanne tulee vaikuttamaan seuraavaan vuoteen... loppuvuosi on yleensä kiireistä aikaa, nyt on useimmilla tavallista hiljaisempaa. Kiitos Kreikalle siitä ja toinen hatun nosto hallituksen typerälle päätökselle nostaa lehtien alv. Siitä on laajalti enemmän haittaa kuin hyötyä ja sen seurauksia on nähty jo ennen kuin koko korotusta on tapahtunut.

Sopimukset

Joulukuussa ihmisille lähetettiin Sanomamagazines Freelancer-sopimus. Riippumatta siitä kuinka usein sinne töitä on tehnyt. Mielestäni satunnaisen työntekijän on aivan turha allekirjoittaa heidän sopimuksia kotona, vaan jokainen keikka  tulisi katsoa toimeksianto ja lehtikohtaisesti. Toivon ettei kukaan allekirjoita näitä sanomamagazines tai muita vastaavia sopimuksia. Niillä annetaan kaikki oikeudet lehtitalolle ja juridinen vastuu allekirjoittaneelle.

Selityksenä tälle sopimukselle annetaan se, että julkaisuja täytyy voida  julkaista paitsi lehdessä, myös netissä. Tämän sopimuksen allekirjoittamisella antaa kuitenkin oikeudet sanomille siten että he voivat halutessaan myydä jutun uudestaan vaikka ulkomaille maksamatta tekijöille korvausta toistosta. Tekijälle jää kuitenkin " moraaliset oikeudet" ja ne ovatkin sitten ainoat mitkä jäävät.
esim. Beauty-juttujen kohdalla on ulkomailla tapana myydä juttu moneen eri maahan. Tekijälle maksetaan vain minimaalinen kertakorvaus.

Jukka Kemppinen rauhoittelee kuitenkin, ettei SMF voisi pahimmassa syyte tapauksessa vaatia freelanceria oikeuden eteen mikäli kuvattu henkilö haastaisi oikeuteen kuvien väärinkäytöstä tms. " Mikäli SMF vaati freelancerilta korvauksia freelancer voi jättää laskun maksamatta ja kiistää sen lakiin perustumattomana- ottaen huomioon mm. sopimuksen saneluluonteen."  Journalisti 8.3.2012 s.8 En silti haluaisi ottaa sitä riskiä enkä allekirjoittaa vastaavia sopimuksia millekään lehtitalolle.

Alla oleva on pohdintaa lokakuulta 2011 Onko lehtitalolla oikeus vaatia freelancerilta allekirjoitus  sopimukseen, jossa hän luovuttaa kaikki oikeudet työstään lehtitalolle? näin siis lehtitalo saa julkaista mitä ja missä haluaa tehdyillä kuvilla vielä jälkeenpäinkin  mainitsematta nimeäni ja maksamatta palkkiota uusintajulkaisusta. Uusintajulkaisuista on aina kerrottava tekijöille ja mainittava tekijät.  Joissain tapauksissa stylistin tai meikkaajan teoskynnys ei ylity, jolloin lisämaksuja ei voi saada. Jos teoskynnys ei ylity ei voida pyytää myöskään allekirjoituksia mihinkään tekijänoikeuksien luovutuksiin, mutta kaikenlaisiin papereihin on silti nimeä koitettu saada. Teoksena pidetään itsenäisestä ja omaperäistä tekijän henkisen luomistyön tulosta. Teos on siis esim. sellainen kuva tai kirja, jollaista toinen ihminen ei todennäköisesti olisi tehnyt- sellainen, jossa näkyy tekijän oma panos. Tekijänoikeus suojaa teoksen muotoa, ei sen aihetta. (Heikki Jokinen Mustaa valkoisella- Freelance journalistin opas, suomen journalistiliitto ry)

Moraaliset oikeudet suojaavat tekijää, eli teosta ei saa muunnella loukkaavaksi ja tekijä on mainittava käytön yhteydessä.

 Kannattaa siis aina kysyä viisaammalta, kollegalta jne jos on yhtään epävarma. Vastaavasti toimeksiantajan tulisi suostua freelancerin ehdoin tehtyyn toimeksiantosopimukseen. 

Tee oma sopimusmalli. Pohjapaperin esittäjä saa keskustelussa etulyöntiaseman. Tarjoukset ja niiden hyväksymiset kannattaa tehdä kirjallisena s-postitse, jolloin nekin pätevät sinänsä sopimuksena.

Entä onko oikein jättää kuvia maksamatta mikäli talo päättää olla julkaisematta tilattua työtä?? millään muulla alalla sellainen tuskin onnistuisi mutta luovalla alalla lehtitalossa näin voi käydä, ellei toimeksiantosopimusta ole lähetetty ja siinä asiasta mainittu.
Sen vuoksi omat ehdot olisi hyvä saada laitettua joissain tapauksissa heille heti toimeksiantoa sopiessa. Esimerkiksi, jos stylisti tekee rekviä 3 päivää ja sitten joku muu ryhmän jäsen esim. kuvaaja ei tulekaan hoitamaan omaa osuuttaan, on stylistin silti saatava palkka jo tehdystä työstä.

Kuulin myös äskettäin että jollekin stylistille oli tarjottu näytöksen stailauskeikkaa 140€ päivä!
ja siihen oheen toivottaisiin että löytyisi sellainen henkilö joka myös meikkaa kaikki mallit tai edes osan. No ensinnäkin vaikuttaa siltä että nuo näytökset ovat sitä laatua ettei niihin koskisi pitkällä tikullakaan, mutta onhan se aivan absurdia että yrittäjälle kehtaa edes ehdottaa tuollaista työmäärää tuohon hintaa, mutta kun on aina joku ammattitaidoton joka on joskus suostunut, joten jatkossa muiltakin odotetaan samaa..
Tai sitten ihan vaan tietämätön henkilö, siksi tänne kirjoitankin, jotta ihmiset osaisivat hinnoitella asiansa ja pitää puoliaan kun alalle kuitenkin aina uusia yrittäjiä saapuu. Sillä tavalla koko ala voi pitää puoliaan eikä muutu joksikin markettityöksi.

Sanoisin että ihan minimi jolla näytöksen voi tehdä on 1500€+ alv jos pieni näytös (n.3-4pv työtä yhteensä) ja ulkopaikkakunnalla tulee saada siihen päälle muut fyrkat, kulut ja km-korvaukset.
yli 100km matkalla ajotunneista korvaus esim. 40 €/h

lisätietoa esim.  grafia ja journalistiliitto tai freet.fi

Rahat tai henki

pk-seudulla on reippaasti yli 40 -50 stylistia. Riittääkö kaikille jatkuvasti töitä?
Ei riitä. Yksinkertaisesti varsinkaan hyviä töitä ei riitä varmasti kaikille ihan täyspäiväisesti.
Pukeutumisneuvojille ja tuotekuvausten järkille ehkä jonkin verran, mutta sehän ei varsinaisesti ole mitään stylistin työtä.

Saadaksesi euron, on laskutettava 2 euroa. Free maksaa yel-kulut, voit toki maksaa alinta mahdollista, mutta silloin et saa  kummoista isyys/äitiysrahaa, sairauspäivärahaa, eläkettä.  Freen laskussa on huomioitava lisäksi sairausajan palkka, vapaa ajan palkka, sosiaalimaksut, koulutus, terveydenhuolto, toimistokulut, netti, puhelin jne.

Entä mitä maksetaan lehdissä editoriaaleista? se riippuu lehdistä, mutta kyllä 6 sivun jutusta tulee saada n.1500+ alv tai 2000€+alv, 10 sivun jutusta min 2000€ + alv ja jos he haluavat myös tuotekuvia samaan juttuun niin se otettava hinnassa huomioon. Tosin siinä vaiheessa kun pääset tekemään lehtijuttuja niin ehkä tiedätkin jo enemmän hinnoittelusta.

Alihinnoittelu on epäammattimaista ja varsinainen sudenkuoppa. Hinnan hinaaminen ylös voi olla vaikeaa, jos freelancerin käytön peruste on ollut vain hinta. On mm. joitain uusia valokuvaajia, jotka uran alussa pyytävät 350€ mainoskuvauksen päivähinnaksi. Eli vähemmän kuin meikkaaja.
Sellainen vetää alalla hinnat alas ensin muilta valokuvaajilta ja sitten pikkuhiljaa alkaa vaikuttamaan siihen paljonko meikkaaja ja stailaaja voivat saada. 350€/päivä taksan kanssa ei perheellinen ja studion omistava kuvaaja tai työhuoneen omistava stailaaja voi kilpailla.
Mielummin itse kilpailisin reilusti ja antaisin työni puhua puolestani.

Tällä hetkellä joissain lehdissä vetovat hintojen alentamisessa mahdolliseen 9% alv nousuun joka vaikuttaisi lehden lukijoihin. Se ei voi tarkoittaa kuitenkaan sitä että jokainen freelancer alentaisi hintojaan 9%.
Eihän kk-palkkaset työntekijätkään, mukaan lukien päätoimittaja, suostuisi olemaan töissä 9% edellistä vuotta halvemmalla hinnalla.

Nämä palkan alentamisasiat tai niillä uhkailu ottaa todellakin päästä.

Samoja asioita käyvät läpi graafikot, joita mm. houkutellaan tekemään ilmaisia töitä kilpailun muodossa. Ulkomailla samaa kokeillaan aina vaatesuunnittelukouluissa ja kaikissa mahdollisissa luovissa asioissa.
Se ei motivoi yhtään jos ajattelee asiaa siltä kantilta että siellä hyvässä leivässä olevat ihmiset koittavat saada opiskelijoita ja yrittäjistä irti mahdollisimman paljon ideoita joita käyttää ilmaiseksi koko seuraava vuosi.

Älä allekirjoita koskaan mitään lehtitalojen ym sopimuksia jos ei ole pakko ja kehotan tarkistuttamaan kaikki sopimukset aina ensin juristilla. Jos kuulut johon liittoon saat juristin palvelut varmaankin ilmaiseksi. Älä jää yksin vaan pidä yhtä. Yrittäjänkään ei tarvitse olla yksin vaan freelancerit voi pitää yhdessä toistensa puolta.

ÄLÄ Suostu

Jokin aika sitten eräs hyvin iso yritys pyysi tarjousta keikasta heille. Tein tarjouksen jonka jälkeen sain kuulla että hinta on todella korkea. He ehdottivat vastaavasti hintaa joka olisi muualla vain puolipäivänen palkka.
Sain hintaa kurottua ylöspäin ja tein kokeeksi yhden keikan. Oman työni kannalta homma ei ollut kaikkein mielenkiintoisin. Ilmoitin myöhemmin että pidän kiinni alkuperäisistä hinnoistani, ottakaa tai jättäkää.
He ilmoittivat yllätyksekseni että hyväksyvät hintani. Oliko koko jutun tarkoitus vain kokeilla löytyykö joku hölmö, joka tekee heille keikkoja jopa ilman pidempiä sopimuksia keikkojen määrästä, aivan hyväntekeväisyyshintaan.
Sain myös kuulla tässä taannoin ettei eräässä yrityksessä ymmärretä että yrittäjä laskuttaa kilometrejä kotoa pisteestä a pisteeseen b ja vieläpä kun on kyseessä roudaamista ja tuotteiden hakua ja valitsemista ympäri kaupunkia. No kukin tyylillään. Minä laskutan koska minulla on yritys, jossa auto ja jolla en ajele tankkia tyhjäksi omaan piikkiin kun roudaan tavaraa. Tuntuu että välillä ollaan suorastaan kateellisia yrittäjille.

Ei kannata myöskään suostua niihin ehdotuksiin, joissa meikkaaja tai stylisti hankkisi myös aamupalaa ja päivälliset kuvausryhmälle. Ihme kyllä, sellaistakin kysytään. TV-tuotannoissa sellainen on vielä yleisempää kuin mainoksissa. Se tulisi hoitaa cateringpalvelun kautta tai sitten jonkun assistentin toimesta, ei työryhmän jäsenten toimesta.
Mikäli meikkaajalta tai stylistilta pyydetään myös malliehdotuksia ja varauksia kuvauksiin niin ainakin muissa kuin editoriaaleissa, joissa stylistin on hyvä katsoa malli itse ja ottaa se huomioon kokonaiskuluissa,  muissa toimeksiannoissa tulee siihen käytetystä ajasta myös maksaa erikseen.

Freelancereissä on intoa, he rakastavat työtään, ottavat riskiä yrittäjinä ideoivat, uusituvat,  tulevat töihin vaikka kuumeessa, kirjottavat juttuja ja laskuja silloin kuin toimistohenkilö syö perheensä kanssa yhteistä illallista jne.
sen sijaan monessa isossa yrityksessä istuu kuukausipalkalla työntekijöitä, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä ja joista ei pääse eroon kuin eläkkeen tullessa tai yt-neuvottelujen iskiessä oikeaan kohteeseen.

Stylistin palkkaus

Ajattelin avata blogini kirjoittamalla vähän tietoa stylistin työstä ja palkasta.

Lähes kaikista ammateista ja palkkauksesta löytyy tietoa paitsi stylistin.

Lähes kaikilla on jokin oma ammattiyhdistys tms, stylisteilla ei mitään.

Stylistit eivät tietääkseni kovinkaan paljoa jaa palkkatietojaan tai muita sopimuksiin liittyviä seikkoja. Tällainen tiedottomuus on alalla olevien ja sinne tulevien haitta enemmän kuin hyöty ( kun pyydetään liikaa tai liian vähän) toki palkka riippuu aina stylistista ja hänet palkkaavasta yrityksestä. Ehkei kovin tarkkaan viitsitä jakaa tietoa kun kyseessä on n. muutaman kymmenen hengen joukko.

Meikkaajat kertovat hintansa aina avoimesti ja suosittelevat toinen toisiaan.

Meikkaajien hintoja ei poleta yhtä usein kuin stylistien.

Jos kokenut freelance meikkaaja saa 500€ päivä  + alv 23%(ehkä n.400 jos aloittelija)

Ja freelance AD tienaa n.70€/tunti, niin miksi stylistin tulisi tehdä työnsä paljon halvemmalla?

Stylistit pyytävät n.500€ päivä, mutta useinkaan ei olla halukkaita maksamaan 500€ vaan kahden päivän työstä voidaan tarjota 700/800€. Kun kokenut stylisti ei jousta hinnoistaan, kokeillaan uran alussa olevia, joiden hinta mielestäni voisi ollakin alhaisempi, mutta ei sentään saisi olla alle 400€ + alv.

Stylistin palkka voi määrittyä sillä perusteella

Onko hän ollut alalla pitkään, onko hänellä amk-koulutus, miten luova hän on, pystyykö tarvittaessa ompelemaan asuja, vai onko hän ”pelkkä” kuvausjärjestäjä.

Voi tulla vastaan asiakkaita jotka soittavat ja pyytävät hinnoittelua puhelimitse, kiireiseen työhön. Kun antaa hinta-arvion, saa vasta sitten tietää että kyseessä on laajempi työ kuin annettu ymmärtää tai jokin muu asia jonka kuuluisi nostaa hintaa, joko harvinaisuuden, itse työstettävän tai yksinkertaisesti sen perusteella että siihen meneekin enemmän aikaa.

Sitten on myös niitä asiakkaita, jotka eivät tiedä mitä haluavat ja antavat monta erilaista ohjetta, tai niitä jotka haluavat jotain hyvin erikoista tai muodikasta, mutta eivät sitten uskallakaan lähteä sellaiseen.

On niitä jotka olettavat että freelancer on jatkuvasti valmiina työhön, eli jos rekviin on varattu tietty päivä, olisi se hoidettava sen päivän aikana sellaisessa ajassa että freelancerkin ehtii hakea lapsensa tarhasta tms.

En siis tarkoita etteikö olisi joustava työajoissa, mutta kerran kävi niin että asiakkaalle oli ilmoitettu että muutoksista ym. Tulee ilmoittaa tiettyyn kellon aikaan mennessä.

Stylisti odotti koko päivän ja sai kuulla vasta klo 17:00 että tulee hakea vaikka mitä lisää. Tämä tieto olisi pitänyt pystyä antamaan aamupäivään mennessä jo siitäkin syystä ettei pr-toimistot ole auki enää klo 16:00 jälkeen ja tällöin ollaan vain kauppojen varassa. Työpäivät voivat olla pitkiä, mutta silloin kun mahdollista, kyllä stylistikin pyrkii 8h työpäivään.

Usein myös ei oteta huomioon kustannuksessa että mainoskuvauksissa tulisi maksaa vaatevuokra pr-toimistolle. Kaupoista toki voi ostaa tai lainata vaatteita, mutta jos kyseessä on mainos niin periaatteessa on väärin hakea 3000€ edestä vaatetta, joka ei saa mainintaa minnekään.

Joskus kuitenkin unohdetaan myös hyvinkin oleellinen kustannus eli meikkaaja.

Tällöin koitetaan etsiä * ilmaista* meikkaajaa kuvauksiin hyvin huonolla menestyksellä.

Stylistin tulisi saada työehdotuksistaan tiedot kirjallisena vaikka kyseessä olisi miten kiireinen työ.  Jos työ tilataan siten että se täytyy alkaa tehdä heti tunnin sisään puhelusta vaikka olisi jo iltapäivää niin tulisi sen näkyä laskussakin kuten muillakin.

Minimi laskutus mainoksissa voisi olla n. 1000-1500€ + alv paikkeilla, riippuen työn laaudusta, koska työhön kuuluu lähes aina vähintään 1 kuvauspäivä, 1 päivä jolloin tuotteet noudetaan, sekä 1 päivä tai puolikas päivä palautuksiin. Lisäksi oman auton kilsat, ulkomaanpäivärahat jos siellä ollaan.
Jos kuvauspäiviä on enemmän tai ovat pidempiä kuin 8h, tulisi laskuttaa ylimeneviltä tunneilta vaikka 50€/h.

Aloittelevan meikkaajan, kuvausjärkän tai stylistin ei kannata etsiä itselleen agenttia Suomesta, jos sellaisia on, vaan rakentaa työtään pitkäjänteisesti ja koettaa myöhemmin vaikka ulkomailla työskentelyä, jolloin agentti ulkomailla voi olla hyvä asia jos sellaisen onnistuu saamaan.
Suomessa toimivat kuvauspalvelut jotka välittävät alan ihmisiä, koskevat lähinnä vain kuvaajia  meikkaajien osalta on olemassa myös Toimisto. 

Lehdistössä  hinta editoriaalille on jonkinlainen sovittu summa, mutta siihen tulee vaikuttaa sivujen/kuvien määrä ja se tehdäänkö ns. Extra kuvia.

Hinta kuvien perusteella voi olla 200-250€/kuva.

Aloitteleva stylisti joutuu tekemään lukemattoman määrän työtä halvemmalla, kuunnellen verukkeeksi että koska hän on uusi, koska hän ei ole motivoitunut työhön ellei suostu, koska ei ole budjettia jne.

Siksi olisi mukavaa jos alalla olisi jokin järjestö joka antaisi tietoa ja apua sopimusten tekoon myös stylisteille. Toki stylisti saa pyytää miten kovia hintoja hyvänsä jos suostutaan maksamaan, kunhan alimmat tasotkaan eivät putoaisi liian alas.

Stylistit, kuten muutkin yrittäjät maksavat pakolliset yrittäjämaksut, työhuone ja mahdollisesti oman auton kulut ym. ym.

Lehdistössä lähettikulut eivät kuuluu stylistille ja kilometrikovaukset on aina saatava oman auton käytöstä.

Uskon että hyville löytyy aina työtä. Vaatii hyvin paljon sisukkuutta ja pitkäjänteisyyttä että ylipäätään pääsee alalle.

Joskus kuvaaja tekee stylistille ja meikkaajalle budjetit myydessään työtään ulos. Myös tässä tapauksessa tulee pysyä sovituissa päiväpalkoissa, vaikka melko usein kuuluu luurin toisessa päässä, että kyseessä on pieni budjetti. Niinkö pieni että stylisti tekee 8h 4h hinnalla?

Hyvin merkittävissä töissä tekijänoikeuskorvauksen tulisi koskea myös stylistia, ei pelkästään kuvaajaa, tai sitten myös meikkaajaa mikäli meikkaajan osuus työssä on merkittävä, mutta näin ei kai ole...

Itse pidän ammatinvalinnastani todella paljon, mutta hinnoittelu ei ole ollut aina helppoa yllä mainituista syistä. Toivon että muita alalle pyrkiviä tai siellä olevia postaukseni jollain tapaa hyödyttäisi pyrkimään hyvään yhteishenkeen, avoimuuteen ja saisi edes jonkun firman tajuamaan mitä stylistin työ on.

Tsekkaa myös  muut alaan liittyvät blogitekstini valikosta.

Huom. stylistin palkka mainos ja lehtipuolella on tietysti eri kuin  personal stylistin tai pukeutumisneuvojan, en siis viittaa jälkimmäisiin. Niitä tekevät hiukan eri tyyppiset ihmiset, koulutukseltaankin yleensä alempitasoa ja palkka alempi.

 xxx

Lisään tämän viimeisen kuukausia myöhemmin (2013), en tiedä onko paras blogitekstipaikka, mutta
koska viimeaikoina on käynyt niin että lehti, netti tai muu julkaisu ei ole laittanut tekijöiden nimiä, vaatekredittejä tms niin tarjoukseen on ehdottomasti laitettava mukaan muutamia pelisääntöjä.

- Mikäli tekijä jätetään mainitsematta laskutetaan xx% kokonaissummasta.
Samoin vaatelainaajatkin tekevät, jos mainintaa ei ole tulee 20% lasku vaatteen hinnasta.
- Lisäksi tärkeää mainita että muutoksista tai lisätyöstä jo tehdyn rekvin jälkeen laskutetaan myös esim. tunti tai päivähinnoittelulla. Alkava tunti on aina paljon korkeampi kuin perustunti hinta joka on 60-75 €/h
 

- Mainoksissa tarjous ei sisällä mahdollisia vaatevuokria jotka yltävät yleensä ainakin yli 100 euron. Sen voi toki sisällyttää kokonaishintaan, mutta sitten voi tulla tappiota jos vuokra onkin enemmän.

- Mikäli kuvaus peruuntuu x päivää ennen sovittua aikaa, laskutetaan siihen asti toteutunut rekvi tai muu työ sekä xx% sovituista kuvauspäivistä.

- Mitä selkeämmin ehdot laitetaan sen parempi, sillä vaikka se itselle olisi kuinka selvää tahansa että esim. vuokrakulut mainoksissa eivät kuulu stylistille vaan toimeksiantajalle niin mainitsematta jättäminen antaa mahdollisuuden sysätä kulu muille.